Anja Salokannel sai Viron kulttuurirahaston käännöspalkinnon

Viron kulttuurirahaston parhaan virolaisen kirjallisuuden käännöksen palkinnon on saanut Anja Salokannel Jaan Kaplinskin runovalikoiman Ilta tuo takaisin kaiken. Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (Kustannusliike Parkko, 2021) suomennoksesta.

Kyseessä on perusteellinen läpileikkaus Jaan Kaplinskin runotuotannosta selityksineen ja jälkisanoineen, yhteensä lähes 600 sivua. Kokoelman suomennokset venäjän kielestä on kääntänyt Pauli Tapio.

Ilta tuo takaisin kaiken on laaja, edustava runoteos, jonka ilmestyminen on merkkitapaus. Jaan Kaplinski on Suomessa tunnetuin ja tunnustetuin virolainen kirjailija Jaan Krossin ohella.

Anja Salokannel on koulutukseltaan äidinkielen opettaja, filosofian maisteri, kirjailija ja kustannustoimittaja. Hän on toiminut vuosina 1984–2010 Otavassa kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannustoimittajana ja toimituspäällikkönä. Hän on suomentanut A. H. Tammsaaren, Viivi Luikin, Ülo Tuulikin ja Ellen Niitin teoksia, kirjoittanut itse runoutta ja koostanut kokoelmia.

Kaplinskin ensimmäinen suomenkielinen kokoelma Salokantelen käännöksenä ilmestyi Otavalta vuonna 1984: Sama meri kaikissa meissä. Sen jälkeen on ilmestynyt useita muita Kaplinskin teoksia, sekä runoa että proosaa. Voi sanoa, että nyt myönnetty palkinto on samalla tunnustus Anja Salokantelen elämäntyölle.

Osuuskunta Kirjasimen verkkokauppa avattu

Kirjallisuuden ja kulttuuriammattilaisten muodostama työosuuskunta, turkulainen Osuuskunta Kirjasin kasvaa ja vahvistuu. Nyt osuuskunta on avannut uuden verkkokaupan, josta voi ostaa kaikkien osuuskunnan jäsenten myyntituotteita.

Osuuskunta Kirjasin on avannut kaikki toimijat yhteen keräävän verkkosivuston ja verkkokaupan. Kun kaikkien jäsenten myyntituotteet on koottu samaan paikkaan, on niiden hankinta helppoa ja edullista. Monipuolisen valikoiman näkee yhdellä silmäyksellä.

Vuonna 2013 perustetun osuuskunnan piirissä toimii erityisesti kustantamoja. Verkkokaupassa ovat nyt mukana kustantaja Mika Kemppaan perustama Kustantamo etc., kirjailija Taina Parikan kustantamo Havina, turkulainen indiekustantamo Kaarna Kustannus, kirjallista ilmaisua edistävä yhdistys Kirjan Talo – Bokens Hus, monitaiteinen ja monikielinen Kustantamo Kita, käännösrunouteen keskittyvä Kustannusliike Parkko sekä sanataiteilija Veera Vähämaa. Osuuskunnan jäsenten luku kasvaa jatkuvasti. Toiminnanjohtaja on Tommi Parkko.

Osuuskunnan piirissä jäsenten on mahdollisuus rauhassa keskittyä luovaan toimintaan. Esimerkiksi palkkojen ja palkkioiden laskutus onnistuu helposti osuuskunnan kautta. Osuuskunta myös ylläpitää projekteja ja hankkeita. Jäsenet voivat kätevästi osallistua yhteisiin osuuskunnan organisoimiin myyntitapahtumiin.

Osuuskunta hakee jatkuvasti piiriinsä jäseniä, jotka tarvitsevat laskutuspalveluja tai hankkeitaan varten yhteisön. Jos sinulla on hanke muttei tahoa, jonka alla sen voisi toteuttaa, ota rohkeasti yhteyttä.

Ota meihin yhteyttä: osuuskuntakirjasin@gmail.com
Tutustu verkkokaupan valikoimaan: www.kirjasin.fi

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Tommi Parkko
Linnankatu 24, 20100 Turku

Uusi Kustantamo etc. aloittanut toimintansa

Hyviä uutisia Kymenlaaksosta! Kotkassa toimiva Kustantamo etc. on aloittanut toimintansa ja julkaisee kesän kynnyksellä ensimmäiset teoksensa. Tarjoamme sinulle pian neljä tarinaa mahdollisesta.

Kustantamo etc. on yleiskustantamo, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Se julkaisee kahdesta neljään mielenkiintoista kirjaa vuodessa. Toistaiseksi kustantamo ei ota vastaan uusia käsikirjoituksia, sillä kustannusohjelma on jo laadittu seuraaville vuosille.

Kustantamon perustaja Mika Kempas on tietokirjailija, kirjallisuusihminen, blogisti, opettaja ja rehtori. Kempas on käynyt pitämässä alustuksia, esitelmiä, luentoja ja puheita erilaisissa tilaisuuksissa. Kustantamon kotisivut avautuvat helmikuussa 2022.

Kustantamo etc. – Tarinoita mahdollisesta!
Esiintymispyynnöt ja tiedustelut: mika@etc.fi
www.kustantamoetc.fi

Neiti Sundmanin seikkailuihin tulossa jatkoa

Havina julkaisee Neiti Sundmanin seikkailujen odotetun neljännen osan. Teoksessa selvitellään Haminan palon syttymissyytä ja kadonneen kipsipylvään arvoitusta vuonna 1887. 

Taina Parikan historiallisissa jännitystarinoissa seikkailee oikea 1800-luvun henkilö, sillä Julia Sundman eli Haminassa kirjakauppaa pitäneiden Elfvingin neitien kasvattityttärenä.

Neiti Sundmanin seikkailuja Fredrikshamnissa -sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt kolme teosta: Varkaus vaskitehtaassa (2017), Kalkki kadoksissa (2018) ja Karsserissa kadettikoulussa (2020). Ensimmäisen teoksen tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1875, keskimmäisen kuusi vuotta myöhemmäksi 1880-luvun alkuun ja kolmannen vuoteen 1884.

Teoksissa liikutaan Haminan keskustassa, ja näin lukijakin voi kulkea aidossa ympäristössä päähenkilön jalanjäljissä.
Ole kuulolla ja heittäydy arvoitusten pyörteisiin!

Lisätietoja: havinakustannus@gmail.com

Kaarna Kustannuksen käsikirjoitushaku auki

Kaarna Kustannuksen käsikirjoitushaku on jälleen avoinna helmikuun 2022 ajan! Olemme kiinnostuneet etenkin monimuotoisesta, lajirajoja haastavasta ja omaehtoisesta kaunokirjallisuudesta.

Käsikirjoitushaun lisäksi myös kuvataidehaku on auki helmikuussa. Haluaisitko toimia esimerkiksi teoksen kuvittajana tai suunnitella myyntiin printtejä?

Lähetä meille käsikirjoituksesi ohjeiden mukaisesti viimeistään 28.2.2022 osoitteeseen kaarnakustannus@gmail.com. Pyrimme vastaamaan käsikirjoitusten lähettäjille kolmen kuukauden kuluessa haun päättymisestä.

Tarkat ohjeet käsikirjoitusten ja kuvataiteen lähettämiselle löydät Kaarna Kustannuksen kotisivuilta.

Uutuusteoksia esitellään syksyn kirjamessuilla

Kustannusliike Parkon syyskaudella 2021 ilmestyvät kirjat esittelevät kirjailijoita sekä lähialueilta että kauempaa. Luvassa ovat teokset Jaan Kaplinskilta, Sigurður Pálssonilta ja Octavio Pazilta.

Jaan Kaplinskin (1941–2021) Ilta tuo takaisin kaiken (suom. Anja Salokannel ja Pauli Tapio) esittelee Viron kansainvälisesti tunnetuimman runoilijan tuotantoa kuudelta vuosikymmeneltä. Kaplinski oli aktiivinen keskustelija ja kulttuurivaikuttaja myös Suomessa.

Nyt julkaistavan valikoiman pohjana on Sama meri kaikissa meissä (Otava 1984), jota suomentaja Anja Salokannel täydentää lähes neljänkymmenen viime vuoden aikana ilmestyneestä runotuotannosta. Teos merkitsi aikanaan Kaplinskin läpimurtoa länteen, sillä pian sen jälkeen valikoima julkaistiin myös ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi.

Uutuusvalikoima sisältää virolaisen kirjallisuudentutkijan Mart Väljatagan esipuheen ja Anja Salokanteleen jälkisanat, jossa hän valottaa Kaplinskin elämänvaiheita ja omaa suhdettaan runoilijaan. Mukana on lisäksi runoja Kaplinskin kahdesta venäjäksi kirjoittamasta kokoelmasta Pauli Tapion suomentamana. Teoksessa julkaistaan myös Kaplinskin teoksessa Olemisen avara hiljaisuus (1982) ilmestynyt essee Mitä runous on? (suom. Juhani Salokannel).

Islantilaiskirjailija aloittaa Pohjoismaiden runoutta esittelevän sarjan

Sigurður Pálssonin Runon ääntä etsimässä (suom. Tapio Koivukari) esittelee viime vuosikymmenien keskeisen islantilaisen runoilijan, jonka hauskat ja oivaltavat runot tarjoilevat aivan uuden puolen islantilaisesta runoudesta. Teos aloittaa Kustannusliike Parkon Pohjoismaiden runoutta esittelevän sarjan.

Sigurður Pálsson (1948–2017) oli Islannin sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä ja omaperäisimpiä runoilijoita. Hän toimi elämänsä aikana teatteriohjaajana ja opettajana ja kirjoitti runojen lisäksi näytelmiä, romaaneja ja oivaltavia muistelmateoksia.

Jotkut Pálssonin runoista ovat kuin pieniä tarinoita, toiset taas pohtivia tai leikitteleviä. Niissä voi kuulla hiljaista ihmettelyä elämän mysteerin edessä, joskus esiin nousee pastorin tai opettajan neuvova sormi. Monissa teksteissä runoilija kysyy oikeudenmukaisuutta. Runoissa voi nähdä häivähdyksen ranskalaisessa kulttuurissa elävästä käsityksestä runoilijoista ja ajattelijoista yhteiskunnallisen keskustelun kävijöinä ja johdattelijoina. Tapio Koivukari jatkaa käännöksellä vahvaa työtään islantilaisen kirjallisuuden suomentajana.

Myöhemmin syksyllä ilmestyy meksikolaisen nobelistin Octavio Pazin Salamanteri (suom. Markus Jääskeläinen), joka syventää kuvaa Pazista runoilijana.

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
tommi@parkkokustannus.fi
www.parkkokustannus.fi

WSOY:n kirjallisuussäätiö palkitsi kirjailijoita ja kääntäjiä

Runoilija, tietokirjailija ja kustantaja Tommi Parkko on yksi vuoden 2021 Werner Söderström Osakeyhtiön kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon saajista. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.

Tommi Parkon lisäksi palkinnot saivat 29.9.2021 tietokirjailija ja kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio, kirjailija ja kriitikko Jani Saxell, kirjailija, suomentaja ja kriitikko Salla Simukka, suomentaja Sirkka-Liisa Sjöblom ja kirjailija Anja Snellman. Palkinnot jaetaan vuosittain tunnustukseksi merkittävästä tuotannosta ja elämäntyöstä.

– Säätiö on pandemia-aikana pystynyt jopa kasvattamaan tukea kotimaiselle kirjallisuudelle. Apurahoja ja tunnustuspalkintoja jaettaessa on pidetty erityisesti silmällä kirjallisen kentän monimuotoisuutta, sanoo WSOY:n kirjallisuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Kai Häggman.

Vuonna 1942 perustettu WSOY:n kirjallisuussäätiö jakaa vuosittain palkintoja kirjailijoille, kääntäjille ja sarjakuvataiteilijoille.

– Palkitut osoittavat jälleen kerran, miten korkeatasoista ja monipuolista kotimainen kirjallisuus on, sanoo WSOY:n kirjallisuussäätiön hallituksen jäsen, WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson.

Tommi Parkko on runoilija, tietokirjailija ja kustantaja, harvinainen tulisielu, joita kirjallinen maailma tarvitsee kaikkina aikoina. Hänen kustantamonsa Kustannusliike Parkko on vuodesta 2018 alkaen julkaissut valikoitua ja laadukasta käännösrunoutta maailmalta. Kustantamo keskittyy moderneihin klassikoihin ja Suomessa tuntemattomiksi jääneisiin nykyrunoilijoihin, jotka muuten saattaisivat jäädä suomentamatta. Kustantamotyössään Parkko kunnioittaa kääntäjien asiantuntevuutta – käännettävät teokset valikoituvat usein kääntäjän ehdotuksesta.

Parkko on julkaissut uusina suomennoksina sellaisia maailmakirjallisuuden merkkiteoksia kuin Paul Celanin Lumen äänen (2021), Dylan Thomasin Balladin pitkäsäärisestä syötistä (2021), T. S. Elliotin Joutomaa (2020), Robert Lowellin Päivä päivältä (2019) ja Eugenio Montalen Tuo minulle auringonkukka (2018).

Parkko on 1990-luvun alusta lähtien julkaissut omia runoja, joita on julkaistu kokoelmissa ja lehdissä, kuten Tuli & Savu -lehdessä, Nuoressa Voimassa ja Lumoojassa. Lisäksi hän on luovan kirjoittamisen ja kääntämisen opetuksen uranuurtaja.

– Arvostan kovasti tätä palkintoa, sillä siitä ovat päättäneet sekä kirjailija- että kustantajakollegani. Palkinto tekee näkyväksi tämän päivän kustantamisen kenttää. Toisaalta on suurta sarjaa tuottavat plantaasikustantajat ja toisaalta monipuolisuutta vaalivat puutarhakustantajat. Plantaasi tuottaa helposti kulutettavia äänikirjoja ja puutarhoissa kukkii koko vähälevikkisen kirjallisuuden kirjo, kuten omalla kohdallani käännösrunous. Näitä kumpaakin kustantamisen tapaa tarvitaan, sanoo Parkko.

Jaan Kaplinski muistoissamme

Kuolemaa on aina vaikea käsitellä. Erityisen vaikeaa se on silloin, kun omaa ja muiden kuolemaa on sattunut juuri peilaamaan arvostamansa runoilijan runojen kautta, ja tämä runoilija on juuri kuollut.

Jaan Kaplinski (1941-2021) käsittelee kuolemaa tuotannossaan monella tapaa. Jo varhain hän julisti omaa ateismiaan ja Jumalan kuolemaa. Hänen maailmassaan uskonto ei tarjoa vastapainoa kuolemalle, vaan kuolema on osa luonnollista elämänkiertoa. Tämän hän tuo esille monessa runossaan.

Tapasin runoilija, esseisti Kaplinskin ensi kerran 90-luvun puolivälissä, kun Katja Meriluoto oli suomentanut valikoiman Jaanin runoja, ja halusin julkaista niistä kirjan. Tapasimme Kaplinskin Helsingissä Kappeli-ravintolassa. En juuri muista, mistä keskustelimme mutta muistan, kuinka jännitin tätä tapaamista. Olin 25-vuotias runoaktiivi, enkä ollut vielä parkkiintunut erilaisissa runokeitoksissa. Jaan Kaplinskin Rukous, mantra, runo ilmestyi syksyllä 1996. Tämä kirja oli ensimmäinen käännösrunovalikoima, jonka toimitin.

En tietenkään osannut aavistaa, että muutaman vuoden kuluttua tulisin muuttamaan Viroon ja asumaan siellä muutaman joitakin aikoja. Satuin keskelle virolaisen runouden ydintä: menin naimisiin Juhan Viidingin tyttären kanssa. Kaplinskin ohella Viiding vaikutti vahvasti virolaisessa runoudessa aina 1960-luvulta asti. Opin, että modernismi Virossa tarkoitti neuvostovallan vastustamista, ei niinkään tiettyä muotoa. Vaimoni kautta tutustuin nuoreen virolaiseen runouteen ja runoilijoihin. Tälle sukupolvelle Kaplinski oli virolaisen runouden legenda ja mestari.

Vuosikymmenien jälkeen suhteeni Kaplinskin runouteen on vahvistunut aivan viime kuukausien aikana, kun olen toimittanut Anja Salokanteleen ja Pauli Tapion suomentamia Kaplinskin runoja. Erityisesti pidän vuonna 1985 ilmestyneestä Ilta tuo takaisin kaiken, joka myös antaa nimensä tänä syksynä ilmestyvälle runovalikoimalle. Kokoelma on täynnä elämisen riemua, paljon runoja lapsista ja luonnon pikku ötököistä. Kaplinski tuntuu rakentavan runonsa assosiaation pohjalle. Se voi tuntua helpolta, mutta se on illuusiota. Kaplinskia voikin luonnehtia assosiaation mestariksi.

Viime viikonloppuna kävin tarkasti läpi tulevan valikoiman vahvat runot, noin 500 sivua. Kaplinskilla on annettavaa sekä suomalaisille runon lukijoille että runoilijoille. Luonto on vahvasti mukana hänen runoudessaan: voikin sanoa, että Kaplinski on myös ekorunouden vahva kehittäjä. Tämä puoli hänen runoudestaan nousee vielä esille vahvemmin.

Syksyllä suomeksi ilmestyvä valikoima Jaan Kaplinskin runoutta Ilta tuo takaisin kaiken kattaa runoilijan mittavan uran kuusi vuosikymmentä. Kirja on tarkoitus julkaista Turun kirjamessuilla lokakuun alussa. Runot on suomentanut virosta Anja Salokannel ja venäjästä Pauli Tapio. Kirjan kustantaja on Kustannusliike Parkko.

Tommi Parkko